kaunista ja koleaa -- beautiful and chilly

kylmemmät ilmat ovat saapuneet, mutta niin kaunista on ollut!

esikoisemme pelaavat koripalloa. välillä kun vien heidät peliin, ovat mukana myös kaksi nuorempaa lastamme (jos mieheni on työreissussa tai no joskus olemme kaikki mukana). peliä ennen pelaajilla on puolen tunnin lämmittely, jolloin yleensä vien pienemmät lapsemme ulos kävelylle. useimmiten korishallien takaa tai läheltä löytyy joku metsikkö, vaikka ei aina uskoisi. :-) näin tälläkin kertaa. ihanaa!   

metsikön kauniit kiviportaat.

innostuimme yksi päivä tekemään guacamolea ja kaikkea muuta hyvää jääkaapista ja kaapeistamme löytyneistä aineksista.

kävimme sunnuntaina perheenä kävelyllä kauniissa sibeliuspuistossa. taas aurinko paistoi... niin kaunis oli tuo syksyinen valo vihreää nurmea ja puita vasten. ihmeen vihreänä vielä monet puut tuolla olivat! 

pojat etsivät ja keräsivät tammenterhoja ja hevoskastanjoita innokkaina. taskuihin ja tuliaisiksi maalle. 

minulla on ollut käytössä jo lämpimin talvitakkini ja villapipo. :D no, tänään oli jo onneksi hieman lämpimämpää ja pystyin kulkemaan taas ilman pipoa ja vaihtamaan vähän kevyempään takkiinkin. :)

rentouttavaa syyslomaa! (sinulle, jolla sellainen menossa). minä saan lomailla loppuviikon. odotan innolla mm. metsässä kävelyä.

kiva kahvila -- a nice cafe

tänään piipahdin pikaisesti ohikulkumatkalla kivassa kahvilassa kalevankadun varrella, nimi: kokko. teki hyvää kiireen keskellä.

tarjolla paikassa on ainakin raakakakkuja.

kahvilatilassa on myös vanhojen tavaroiden ja kalusteiden myymälä. myytävänä on esim. tällaisia hienoja pöytiä, vanhoja opetustauluja ja ihania kasvikortteja.  

syys -- autumn

parvekepuutarhamme loppukesän suuri sato: yksi sipuli. :-)

kompromisseja… :-)

keksin muuten hyvän punakaalicoleslawn. raastoin siihen punakaalia ja porkkanaa, lisäsin ananasta pieninä paloina, parvekesipulin vartta pilkottuna, tummia pieniä viinirypäleitä kokonaisina ja pari ruokalusikallista kermaviiliä. ja ripauksen suolaa.

uusi pieni olkkarinpöytä.

lasten leikki on parasta!

lehtikaalista saa ihania sipsejä. poikiemme suosikkeja. veimme niitä koulullekin kerran tarjoiluun mukaan. monet lapset ja aikuiset ihastuivat myös niihin. kannattaa kokeilla! leivontakulhollinen revittyjä lehtikaalin lehtiä (ei lehtiruotia), sekaan n. 1 rkl soijakastiketta ja 1,5 rkl oliiviöljyä (sopivat määrät löytyvät kokeilemalla). uuniin laitetaan kaksi pellillistä (kiertoilmauuniin) vajaat 150 asteeseen (ilman kiertoilmaa saa olla sen 150 astetta) n. 11 minuutiksi (ilman kiertoilmaa n. 13 min.). sitten sekoita sipseihin seesaminsiemeniä ja laita uuniin vielä n. 5 minuutiksi (kiertoilmalla vähemmän), kunnes rapeita, mutta ei palaneita!

ah, lakkahilloa. olisipas ihanaa poimia joskus lakkoja! lapsena sain isäni vanhempien luona eli mummolassa lakkoja ja joskus saimme niitä kotiinkin sakka. 

erityisesti syksyllä kirjasto vetää minua puoleensa.  

ja metsä...

näitä luumuja haluan aina joka syksy ostaa torilta, mutta tänä vuonna en ollut niitä huomannut missään. oli ihanaa saada niitä sitten yllätystuomisina mökiltä eläkeikäiseltä rakkaalta kollegaltani.

tämä mustikanvarpu pysäytti minut metsäretkellä. se oli erityisen kaunis. lahjoitin sen eteenpäin cats meow blogin kirjoittajan taidennäyttelyn avajaisissa, missä oli monia kauniita töitä.

tällaisessa maisemassa on ollut kiva tehdä töitä. silloin kun siellä olen ollut.

kiitos -- thank you

kiitos kodista, kiitos perheestä, kiitos vanhemmistani, kiitos ystävistä, kiitos näistä paikoista, kiitos töiden järjestymisestä sopivissa määrin, kiitos hyvästä koulusta ja opettajista, kiitos aamuhetkistä, kun voin tutkia sanojasi keskeytyksettä, kiitos siitä, että lapsemme ovat vielä lapsia, kiitos siitä, millaisia he ovat, kiitos hyvästä puolisosta, kiitos kävelymatkoista koululle, kiitos niin paljosta!