Ihastelin tuota leikkipuistoa. Meidän puistot ovat niin tylsiä. Me voitaisiinkin lähteä täältä metsästä joskus kokeilemaan jännittävimpiä puistoja.
Tuosta alimmasta kuvasta tuli jotenkin mieleen mun lapsuuden kotitalo, vaikka ei se ihan samanlainen ollutkaan. Ehkä se oli se tunnelma. Auringonpaiste, pitkät varjot ja hyvä nurmikko leikkiä.
Heti mietin mistä mahdatkaan olla kotoisin vai onko se joskus tullut puheeksi...? (ei toki tarvitse täällä vastata). Minunkin kotona oli tuollainen nurmikko, auringonpaiste ja puiden varjoja. Mutta nuo kuvat eivät ole sieltä vaan meidän nykyisen kerrostalokodin takapihalta. Muutaman kerrostalon pihat tässä limittyvät yhteen niin näyttää tilavalta. Tuo leikkipuisto taas on Kaapelitehtaan lähellä Ruoholahdessa. Menimme sinne pitkästä aikaa samalla kun kävimme konenäyttelyssä. Puisto osottautui tosi mukavaksi vaihteluksi. Löytyi aika monta vempainta jollaisia en muissa puistoissa ole nähnyt. Ilmottele jos teette retken :)
Tarkoitin lapsuuteni Roihuvuorta. Silloin siellä oli vain 50-60-luvuilla rakennettuja taloja ja tilaa. Nykyään sinne on rakennettu paljon lisää, tosin tietyt paikat ovat aivan kuin ennenkin. Käveltiinkin viime viikolla Ruoholahden läpi matkalla Tallinnan laivalle. Katseltiin, että siellä oli kivoja puistoja, mutta ei ehditty pysähtymään silloin. Ehkäpä pitäisikin ihan oikeasti lähteä joskus sinne.
Voin kuvitella mielessäni sen ajan Roihuvuoren ja 50 ja 60 luvun talot. Ja kaikkialla täällä oli vielä väljempää. Täytyykin muuten katsella omia lapsuuden ajan kuvia joku pv (minulla on yksi albumi). 70-lukua ja sen ajan lapsien pihameininkiä ym. Niisson fiilistä! Kaikki oli yksinkertaisempaa.
kotiäiti, joka ihmettelee maailmaa neljän pojan, kaksosten, pikkuveljen ja pikkuveljen silmin. kokkaa, askartelee, korjaa, yrittää jaksaa siivota, sisustaa, lukee, kirpparoi, pyöräilee, joogaa, kirjoittaa, kuuntelee musiikkia ja toimii nuorten parissa. tällä hetkellä unelmoi ompelemisesta ja sukututkimisesta. naimisissa kalifornialaisen miehen kanssa, jonka kanssa ensimmäiset avioliittovuotensa asui lontoossa.
Ihastelin tuota leikkipuistoa. Meidän puistot ovat niin tylsiä. Me voitaisiinkin lähteä täältä metsästä joskus kokeilemaan jännittävimpiä puistoja.
VastaaPoistaTuosta alimmasta kuvasta tuli jotenkin mieleen mun lapsuuden kotitalo, vaikka ei se ihan samanlainen ollutkaan. Ehkä se oli se tunnelma. Auringonpaiste, pitkät varjot ja hyvä nurmikko leikkiä.
Heti mietin mistä mahdatkaan olla kotoisin vai onko se joskus tullut puheeksi...? (ei toki tarvitse täällä vastata). Minunkin kotona oli tuollainen nurmikko, auringonpaiste ja puiden varjoja. Mutta nuo kuvat eivät ole sieltä vaan meidän nykyisen kerrostalokodin takapihalta. Muutaman kerrostalon pihat tässä limittyvät yhteen niin näyttää tilavalta. Tuo leikkipuisto taas on Kaapelitehtaan lähellä Ruoholahdessa. Menimme sinne pitkästä aikaa samalla kun kävimme konenäyttelyssä. Puisto osottautui tosi mukavaksi vaihteluksi. Löytyi aika monta vempainta jollaisia en muissa puistoissa ole nähnyt. Ilmottele jos teette retken :)
VastaaPoistaTarkoitin lapsuuteni Roihuvuorta. Silloin siellä oli vain 50-60-luvuilla rakennettuja taloja ja tilaa. Nykyään sinne on rakennettu paljon lisää, tosin tietyt paikat ovat aivan kuin ennenkin.
VastaaPoistaKäveltiinkin viime viikolla Ruoholahden läpi matkalla Tallinnan laivalle. Katseltiin, että siellä oli kivoja puistoja, mutta ei ehditty pysähtymään silloin. Ehkäpä pitäisikin ihan oikeasti lähteä joskus sinne.
Voin kuvitella mielessäni sen ajan Roihuvuoren ja 50 ja 60 luvun talot. Ja kaikkialla täällä oli vielä väljempää. Täytyykin muuten katsella omia lapsuuden ajan kuvia joku pv (minulla on yksi albumi). 70-lukua ja sen ajan lapsien pihameininkiä ym. Niisson fiilistä! Kaikki oli yksinkertaisempaa.
VastaaPoista