aina yhtä mukavaa on saada äitienpäiväpostia ja lasten kerhossa ja muualla tekemiä suloisia lahjoja. :)
poikien ja isin hankkimat ruusut.
sitruunakastikkeella valeltua unikonsiemenkakkua. nam!
S:n tekemä keraaminen pieni tarjoiluastia.
kerholaisen eli W:n suloinen kortti, jota hän vähän väliä vahingossa kutsuu kartaksi. ja vielä korjaa: "eikun se on kartta".
E:lta ihana pieni laatta.
E:lta, D:lta, W:lta, S:lta.
välillä en halua laittaa hyviä asioita blogiini, jotta kukaan sellainen, jolla juuri nyt se sama asia ei ole yhtä hyvin, ei pahastuisi.
mutta tänään kirjaan reilusti ja reippaasti siunaukseni ja uskallan laittaa tuon viimeisenkin kuvan esille. ei mentaliteetilla "jolla onni on, se onnen kätkeköön" :). yksi näistä onnista on mieheni, joka ei ole täydellinen, mutta hän on ihmeellinen. voi kumpa osaisinkin rakastaa häntä sellaisella rakkaudella, jolla hän minua rakastaa. pitää hänestä huolta yhtä hyvin kuin hän hyvinvoinnistani jatkuvasti huolehtii. hänen mielestään ehkä niin teenkin, mutta itselläni on mielessä asioita, joissa haluan olla parempi ja joiden seurauksena voin vielä nauttia elämästä täydemmin siemauksin.
toinen onneni: hyvät vanhemmat! kuten moni muukin, olen minäkin tänään ajatellut äitiäni ja hänen rakkauttaan. elämä on ollut turvallista, kun olen aina tiennyt, että minua rakastetaan. tämäkään onni ei ole itsestäänselvyys. toivon voimia ja kaikkia mahdollisia siunauksia sellaisille, joilla näin ei ole ollut. ja uskoa siihen, että niin tulee vielä olemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti