vappuvieraat saapuivat japanista saakka. täkäläinen kirjoitus (kuvan lahjoissa) on niin kiehtovaa! ja täkäläiset tuotteet.
W:n ensimmäiset kirjain- ja numerokokeilut. söpöä.
kihlapäivän kukkia!
vappubrunssi kaupunkilaistyyliin (ei meidän piha).
tässä suklaalevyssä on paketoinnin estetiikka kohdillaan! merkittävänä osana suklaan syömisen kokemusta. paketointi on sisustaa myöten kaunis.
E:n kouluprojekti: kierrätyskamoista itse suunnittelemaa. hän halusi tehdä kanssani jumppakassin (reppumalli). siihen tuli kankaanjämästä etutasku, kravaattien ohuista päistä olkaimet ja kauniista pitkästä pyöreäprofiilisesta kengännauhasta kiristysnaru. itse pussukka on vanha tyynynpäällinen.
sukupolvet vaihtuivat takapihan kukkapenkkien hoivaajakaartissa.
ihan lempparini -- sitruunaliemellä kostutettu unikonsiemenkakku (a la mieheni).
äitienpäiväillan kävely seurasaaressa oli virkistävä ja miellyttävä. tosin aurinko ei enää silloin paistanut. koko perheenä paikkoihin lähteminen ei ole meille nykyään niin tavallista -- usein hajaannumme sinne tänne, mutta huomasin, että se on kyllä tärkeää! hyvällä tavalla erilaista verrattuna siihen, jos vain toinen meistä menee jonnekin lasten kanssa. ja myös pariskuntana lähentävä, kun katselemme yhteisten lastemme touhuja. :-)
Hauska tuo kauopunki-brunssi :)
VastaaPoistaYhdessä tekemisen tärkeys on ihan totta. Arjessa se jää aika usein liian vähälle.
Joo, huomaan itsekin, että jää usein vähälle, mutta onneksi tärkeille jutuille kukin jossakin vaiheessa havahtuu "ottamalla" aikaa niille. Usein muiden menojen kustannuksella. Tosin aina ei niin tarvitse tehdä, kuten äitienpäivänä. :-) On paljon hyvää ja sitten vielä kunakin hetkenä sille ajalle parempaa… Sellaista tasapainottelua se on, tuntosarvet pystyssä olemista. Toinen tärkeä juttu on se kahdenkeskinen aika kunkin lapsen kanssa. Sen unohdan välillä, vaikka toki sitäkin on jossakin muodossa esim. harrastuksiin viedessä.
VastaaPoista