namuajatuksia -- candy thoughts

ostan tosi harvoin karkkeja, mutta yks päivä teki mieli ostaa. mun herkkusuosikki on mielummin joku kuivakakku, korvapuusti, porkkanakakku tms., paitsi ei voitaikinaiset leivonnaiset. joten olin ihan lapsuustunnelmissa kun törmäsin näihin namuihin. vieläkin samoja kuin ostimme lapsena lähikaupasta!

i very rarely buy candies but one day i felt like buying some. my favorite treats much rather are some dry cakes, pulla, carrot cake etc except the buttery pastries. so i was back in my childhood when i found these candies. still the same ones available as in the local small food store near my childhood home.

paitsi näitä en muista lapsuudestani. these i don't remember though.

tämän kylläkin erittäin hyvin. hauskaa oli lukea nimet ja muistaa ja maistaa tutut maut! but this one very well. it was fun to read the names again and remember and taste the common flavors!

olen täällä tutkinut joel haahtelan ajatuksia eräästä haastattelusta (täytynee tutustua myös johonkin hänen kirjoistaan). olen miettinyt haastattelussa ollutta yksinäisyys-teemaa. jutussa sanotaan että joelin kirjojen johtoteemat ovat kohtaamisen vaikeus ja ohikulkeminen, mutta myös kohtaamisen yritys. melankoliaan yhdistyvä lohtu: toivo siitä, että kohtaaminen on mahdollista. haahtela sanoo että haromme toisia ihmisiä kohti ja että joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin.

haahtelaa kiehtoo ajatus siitä että luovuuden lähtökohta on menetyksessä ja depressiivisessä kokemuksessa. että kaikilla on kokemus varhaisesta harmoniasta lapsen ja vanhemman välillä tai idea siitä. ja että impulssi luomiseen lähtisi tarpeesta luoda uudelleen tunne eheästä maailmasta. siksi minäkin ehkä tässä namusia esittelen! ja siksi varmaan tykkään kauniista, minulle kodikkaasta ja teen ja luon. eheän kaipuu, taivaan isän läheisyys.

i've been reading here an interview of joel haahtela (i must get to know some of his books too). i've been thinking about the loneliness theme that was in this interview. it says that joel's books main theme is the difficulty of encounter and passing by but also the attempt at an encounter. the comfort in the melancholy: the hope that the encounter is possible. haahtela says that we grope towards other people and that sometimes it succeeds better, sometimes worse.

haahtela is fascinated about the thought that the starting point of creativeness is in loss and in depressive experience. that everybody has an experience of early harmony between a child and a parent or an idea of it. and that the impulse to create would start from the need to create again the feeling of a whole world. so probably that's why i'm introducing the candies! and for that reason i might like beautiful things, things i feel are homely and i do and create. longing for whole, the closeness of heavenly father.