E on tässä pikku joella keinumassa ystäväni lapsen kanssa. ja haavistamassa vesiötököitä ja sammakoita.
S odottelee jalkapallo-ottelun alkamista. ihailee suomenlippuaan. (tämä kuva on musta niin liikkis).
D on 8. oikealta.
tää on ihan hassu kuva musta, ihan kuin meidän lapsi olisi eksynyt olympialaisiin! mr. beanina siellä.
S ja E kirpparilöytöjä ihailemassa. olivat isin kanssa "kyläjuhlilla".
isin ostos joltakin neulovalta naiselta.
maalta kotiinpalatessa piipahdin espoon perukoilla toisen ystäväni luona. pihassa pikaisesti. emme ole tavanneet pitkään aikaan. nyt hän näki vauvankin. mukaan saimme ihanan makuisia luumuja (keltaiset) ja kriikunoita.
S:n foniin puhaltelu kuulostaa yllättävän hyvälle. on tainnut heti löytää oman soittimensa.
tämä hetki on ikuistettava. ekaluokkalaisten innokasta läksyjen tekoa. 
viimeiset herkut ovat stokkalta. (paitsi omput meidän pihasta ja kala oli viikonlopun tarjoustuote lähikaupasta). piipahdin herkussa aamupäivällä kun tuli asiaa kaupunkiin. luomuauringonkukansiemenleipää, pikku paketti itävaltalaista alpzirler-juustoa ja suomalaisia ruusukaaleja.yritän täällä nauttia joka hetkestä, turhia stressaamatta. aikataulutettu elämä ei ole tehty minua varten. mieluiten liihottelisin vapaana kuin taivaan lintu. onneksi vielä sentään spontaaniulle on tilaa.
wau deelle iso hetki ja mahtavaa että toinen osaa iloita toisen jutuista vaikka nyt olisikin eksynyt olympialaisiin ;) toi leipä näyttää niin herkulta!
VastaaPoistaHe, tuttu fiilis tuli taas kun teidän pojilla on niin samanlaisia harrastuksia kuin meillä täällä. Ja Rikulla on vielä samanlainen paita kuin S:llä tuossa fonikuvassa. Ja läksyt sujuvat vielä niin liikuttavan tunnollisesti. Soitto- ja muuta intoa syksyyn!
VastaaPoistahehehe, ihana mr bean :D
VastaaPoistaMira: Täytyy sanoa että yllätyin kovasti että ei ollut kade. Leipä oli kyllä herkkua! Se oli joku päivän aleleipä. Muut tais olla yli 4 e kpl. Ovat kallistuneet paljon mun mielestä.
VastaaPoistarva Reipas: Kattelin kans samaa blogistasi kun sulla oli siellä joskus jalkapallistipiirustus. Ehkä törmäämme jossain matsissa :D. Täytynee minun itse relata näiden harrastuksien kanssa. Matkat niihin ja niissä olo on kuitenkin aina ollut kivaa. Turhaan vilkuilen kelloa koko päivän. Toivottavasti totun pian siihen että se ei ole tarpeen!
sarafiina: :) (ja muuten pelottavasti mr. bean innostus saattaa olla iskemässä meidän esikoisiin...)
Minulla on jalkkisharrastuksen aloittamisesta aika ankeita muistoja, kun Olga oli vauva ja Samulilla oli usein töitä treenien aikaan, muistan kylmät ja viimaiset kevätillat Kaisaniemen kentän laidalla vauvaa imettäen... Nyttemmin Samuli on päässyt useimmiten kuljettamaan Rikua, hän on jopa saanut aikaiseksi järjstää itsensä joukkueen johtajaksi... Minä olen sitten enemmän huolehtinut Johanneksen muskarikuljetuksista. Mutta tulee siellä kentän laidalla välillä kökittyä, siellä nähdään :D
VastaaPoistaJoo, ymmärrän, on helpompi ja spesiaalimpi kahden mennä ja tulla harrastukseen. Koitan nyt ajatella niin että se on tärkeää kahdenkeskistä aikaa ja tehdä siitä sellaista, positiivista aikaa, ei tiukkismeininkiä :). Jos kahden pääsemme. Minä käyn jalkapallossa ja koriksessa. Mieheni jatkossa varmaan aika usein kitara ja saksofonitunneilla.
VastaaPoista