"en kuitenkaan silloin voinut tajuta, kuinka aika kiitää ja kuinka vähän aikaa lapset ovat pieniä, lähellä ja tarvitsevia. kuinka paljon aikaa niille tulee antaa juuri sen takia, että aikaa on niin vähän". koskettava kirjoitus äidistä, joka välillä käy vintillä katsomassa nukenvaunuja.
itsekin ihmettelen ja tajuan, että pian esikoisemme ovat poissa kotoa. ja sitä ennen: pian asiat muuttuvat toisenlaiseksi. nyt on aika olla lähellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti