mukavia tapaamisia -- nice get togethers

istun tässä kamomillateeni kanssa ja mietin miten kiva päivä tänäänkin oli. aamupäivällä naapureita tuli kylään. kokosimme lounaan heidän ja meidän tykötarpeista. lainasin vauvalle tulevaa lentokenttäilyä varten kantorepun. sitten oli erään korealaisen äidin luona kutsut. mukana muutama äiti. jokainen meistä oli eri maasta, ympäri maailman. vaikka kulttuuri on muovannut ja tarjonnut erilaisia tapoja kullekin, on niin paljon kaikkia koskettavia puheenaiheita. katsokaapa noita tarjoiluja! osaisimpas minäkin. kysyin voisiko hän opettaa. vastaus kuului: "on vaikea selostaa miten ne tehdään". kai se on se näppituntuma, vuosien saatossa kertynyt kokemus? tänään olemme saaneet ja antaneet pikku muistamisia ja muutamien kanssa jo sanoneet hei heit ennenkuin lähdemme matkaan (parin päivän päästä). alimmassa kuvassa E (oik.) neljä vuotta soittaa triangelia muskarin joulujuhlassa. "en olisi halunnut soittaa triangelia, se on niin vaikeeta". keskittyi hommaan niin intensiivisesti että laulaminen unohtui. seuraavassa kappaleessa suu jo vähän aukesi. halittava, rakastettava ihminen!