mieheni löysi netin kautta mukavan retkikohteen oittaan ja nuuksion liepeiltä. saimme välillä olla hiljaisuudessa, omassa rauhassa mieheni vanhempien kanssa kun takana on monta hulinapäivää vilkkaammissa paikoissa. leikkipuisto linnunlaulussa ja hiljaisuudessa ei ollut hullumpi idea. söimme mukavan kahvilan keittolounaan ja kävelimme metsäreiteillä. pelasimme jalkapalloa pyöreän muotoisessa (taisi olla lappsetin) "häkissä", jossa oli maalit. pirttimäki cafeeseen ja pirttimäen ulkoilualueelle täytynee palata talvella. vaikka hiihtämään ja nuotiokatoskin pihapiirin perukoilla oli sekä takkatuparakennus jos haluaa sisällä lämmitellä ja syödä tai paistaa eväitä.
Minä taas huomaan kaipaavani yksinoloa kun on nyt ollut paljon ihmisiä ympärillä, mutta onneksi illat ovat hiljaisia (lapsilla samat nukkumaanmenoaikataulut kuin talvellakin). Tänään tuolla retkikohteessa kävelin jonkin aikaa metsässä muiden jäljessä nukkuvaa W:a kärrytellen. Se oli ihanaa!
kotiäiti, joka ihmettelee maailmaa neljän pojan, kaksosten, pikkuveljen ja pikkuveljen silmin. kokkaa, askartelee, korjaa, yrittää jaksaa siivota, sisustaa, lukee, kirpparoi, pyöräilee, joogaa, kirjoittaa, kuuntelee musiikkia ja toimii nuorten parissa. tällä hetkellä unelmoi ompelemisesta ja sukututkimisesta. naimisissa kalifornialaisen miehen kanssa, jonka kanssa ensimmäiset avioliittovuotensa asui lontoossa.
mukavia retkiä siellä tehty. minäkin haluaisin vähän pois kotoa vähäksi aikaa. olisin kyllä loman tarpeessa... ei onnistu ei.
VastaaPoistaMinä taas huomaan kaipaavani yksinoloa kun on nyt ollut paljon ihmisiä ympärillä, mutta onneksi illat ovat hiljaisia (lapsilla samat nukkumaanmenoaikataulut kuin talvellakin). Tänään tuolla retkikohteessa kävelin jonkin aikaa metsässä muiden jäljessä nukkuvaa W:a kärrytellen. Se oli ihanaa!
VastaaPoista