lauantai 29. lokakuuta 2011

tänään-- today

istahdan tässä juuri sitruunateeni kanssa alas. kello on mukamas vasta vähän yli kahdeksan. mieheni on tulossa suihkusta, joka on lauantai-illan saunankorvike. pian saamme saunavuoron perjantai-illaksi keskiviikon sijaan kun rakkaat naapurimme muuttavat pois --niisk vaan, ja ollaan hiljaa-- niin tuumasin aamulla katsellessani muuttoautoja.

tästä päivästä kehkeytyi kiva, paljon spontaania toimintaa. lounaan jälkeen leivoimme halloweenpipareita, jonka jälkeen kukin koristeli omansa. sitten saimme ex tempore vieraita, mikä oli hirmu tervetullutta, jonka jälkeen talosta samuttettiin valot. muistin sellaista mitä en aiemmin muistanutkaan. miten kivaa lapsena oli kun silloin tällöin, oliko se myös usein juuri silloin kun vieraat olivat lähteneet, sammutimme valot ja oli niin kivaa ja jännää juoksennella melkein pimeässä talossa. tänään sytytimme kynttilöitä ja isi laittoi tietsikalta soimaan "pelottavaa" musaa.

olen viime aikoina yrittänyt panostaa mukavaan rentoon tunnelmaan. ettei olisi kireää. esimerkiksi juuri tänään oli ihana kokea tuolla saralla onnistumisen tunnetta. letkeää menoa, yhteenkuuluvuutta.
S:n halloweenpipari.


D:n valitsemat muotit.


onnellisia työn touhussa.


E:n haamu/kummitus.


mieheni jokavuotinen ylpeydenaihe ;). lapset halusivat pelottavan naaman.


taidetta edellisiltä vuosilta.


musiikinkuuntelijat x 5.



6 kommenttia:

  1. kiitos vaan vielä, teille on aina niin mukava tulla! meillä keittiö nyt muuttanut väliaikaisesti olkkariin, vanhassa myllerrys käynnissä. j lähti autonhakureissuun huomista varten, lapset nukkuu ja kohta tehdään pitsaa. mukavaa iltaa tien toiselle puolelle :) t. j&o&s

    VastaaPoista
  2. ihania vieraita teillä ollut! täällä tuli ikävä kaikkia teitä siellä. hienon kurpitsan on m tehnyt ja hienot tunnelmat olette saaneet aikaan.

    VastaaPoista
  3. j: oijoi pitsaa, pitäsköhän käydä jääkaapilla. kiitos, kivaa kun te olitte! tsemppiä olkkarikeittiöön ja täällä ollaan jos tulee tarpeita.

    Mira: Sanos se, harmi kun niin harvoin nähdään. Blogin kautta onneks voi seurata jonkun verran, jonkinlaista siivua. Ja toivottavasti nähdään pian!

    VastaaPoista
  4. Onpa ihana tunnelma. Ja hyvä syy viettää halloweenia oikein koko perheen voimalla kun se kuuluu miehesi kulttuuriin. Itse en osaa sitä juhlia kun ei ole mitään perinteitä moiseen lapsuudesta, juhla on näköjään nyt pölähtänyt tänne ihan pysyvästi. lapsethan sitä nähtävästi jotenkin viettävät kerhoissa.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Annakaisa!

    rva Reipas: Niimpä, tuntuu luonnolliselta juhlia. Mieheni on pienestä pitäen ainakin kurpitsaa kovertanut. Teimme myös karkki vai kepponen hommelin. Lapsemme pimpotti omaa ovikelloaan :). Niinhän se varmasti on että kun ei ole lapsena juhlinut niin tuntuu oudolta ottaa omakseen ainakaan suuremmissa määrin. Meidän kerhossa ei juhlittu mutta koululla kyllä.

    VastaaPoista