keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

kauniissa -- in beauty

olin tänään kauniissa yksinkertaisissa hautajaisissa. entisen osoitteemme naapuri kuoli. hän oli meille melko läheinen. kävimme yhdessä paikoissa ja juttelimme lähes päivittäin neljän vuoden ajan. pojat tykkäsivät pimpottaa hemmin ovikelloa. ehkä siksikin, koska sieltä sai namun tai kaksi.

today i was in a beautiful simple funeral. our neighbor from the last address died. she was quite close to us. we went to places together and chatted almost daily for four years. our boys liked ringing her door bell. maybe because there they got a candy or two.

huomaan että olen monessa oman tien kulkija. hyvä niin. monesti mietin liikaa mitä muut ajattelevat, mutta tänään en. menin tuntemattoman suvun seuraan, vein maalta tuodun kimpun mukanani (hemmi tykkäisi siitä) ja viestissäni puhuin hemmille. jos hän vaikka olisi kuuntelemassa.

many times i do things in my way i have noticed. many times i think too much what do other people think, but today i didn't. i went among the family i don't know, i took the flowers from the country side (hemmi would like them) and in our message i talked to her. if she would be listening.

thank you hemmi for our moments together! the longing stays, although we are grateful that you reached the home you were missing.

3 kommenttia:

  1. kauniit kukat ja nätti kirjoitus.liikaa ajattelemme mitä muut on mieltä...uskon että hän kuuli ja näki muistamisesi.m

    VastaaPoista
  2. Hemmi kyllä kuuli ja näki meidät kaikki.puheesi oli suoraan sydämestäsi ja kukkaaset ihanat.BG

    VastaaPoista
  3. m & BG: näin uskon myös. sellainen tunnekin siellä tuli että hän oli mukana. hautajaiset ovat minusta niin kauniit, koko elämä on alttarilla ja sen ihmisen hyvät puolet tulevat mieleen. mm. se liikuttaa mua usein enemmän kuin ikävä tms.

    VastaaPoista